Valokuvaus on ollut osa elämääni pitkään, ei vain tekemisenä, vaan tapana katsoa ihmisiä, tilanteita ja hetkiä.

Olen 29-vuotias turkulainen kulttuurialan opiskelija ja freelance-valokuvaaja. Sain ensimmäisen pokkarikamerani jo ala-asteella ja kuvasin tuolloin lähes kaikkea mahdollista luonnosta maisemiin ja etenkin ötököihin. Teini-ikään tultaessa kiinnostukseni siirtyi yhä enemmän ihmisten kuvaamiseen. Lukioaikana ostin ensimmäisen oman järjestelmäkamerani sekä kävin kolme valokuvauskurssia, jotka antoivat minulle vahvan perustan valokuvaamiselle. Pääasiassa olen kuitenkin itseoppinut. Olen opetellut kokeilemalla ja etsimällä omaa tyyliäni, joka on vuosien varrella hioutunut nykyiseen, luonnolliseen ja dokumentaariseen suuntaansa. Jossain vaiheessa valokuvaus jäi taustalle useiksi vuosiksi, kunnes muutama vuosi sitten päätin ottaa kameran mukaan eräälle keikalle, jota olin menossa katsomaan. Se ilta muutti paljon; innostukseni valokuvaukseen syttyi uudelleen, ja erityisesti livemusiikin kuvaamisesta tuli nopeasti intohimo.

Siitä lähtien olen kuvannut lukemattomia konsertteja ja tapahtumia, kaikkea pienistä klubikeikoista isoihin festivaaleihin ja konserttituotantoihin.
Keikka- ja tapahtumakuvauksessa minua kiehtoo juuri sen arvaamattomuus. Jokainen tilanne on erilainen: valaistus, esiintyjät ja energiat muuttuvat jatkuvasti, eikä kahta samanlaista hetkeä ole. Se luo jokaiselle kuvaustilanteelle omanlaisensa haasteen ja mahdollisuuden.

Viime aikoina olen kuvannut enemmän myös henkilökuvia, pareja ja häitä. Hääkuvaus on alkanut kiinnostaa minua erityisesti siksi, että siinä yhdistyvät dokumentaarisuus, suuret tunteet ja tarinat. Vaikka hääkuvauksia ei ole vielä määrällisesti paljon takana, tapahtuma- ja konserttikuvaus on antanut minulle hyvän pohjan työskennellä vaihtelevissa tilanteissa ihmisten keskellä.

Kuvaustyylini vaihtelee kohteen mukaan, mutta pohjautuu dokumentaariseen ja luonnolliseen otteeseen. Pyrin pitämään kuvat mahdollisimman uskollisina kuvaustilanteelle ja käsittelen niitä maltillisesti, säilyttäen kuvaushetken valo ja värimaailmasta mahdollisimman paljon. Toisinaan sallin raskaampaa käsittelyä, jos koen sen tarpeelliseksi, mutta tärkeintä minulle on, että lopputulos tuntuu aidolta. Visuaalisesti pidän lämpimistä sävyistä, luonnollisesta valosta ja ajattomasta ilmeestä. Joskus se tarkoittaa pehmeää filmimäistä tunnelmaa, joskus mustavalkoista kuvaa, jossa huomio kiinnittyy hetkeen ja ihmisiin.

Minulle on tärkeää, että kuvattavilla on rento olo kameran edessä ja että kuvaustilanne tuntuu luontevalta. Tervetuloa siis kamerani eteen juuri sellaisena kuin olet. Lupaan, että kuvaustilanne on rennompi kuin ehkä etukäteen ajattelet.